Näsijärven lohikalaistutuksia rahoittavat teollisuuslaitokset velvoiteistutuksina, Näsijärven kalatalousalue, Tampereen kaupunki ja alueen kalastus- ja osakaskunnat.

Tammerkosken tehtaiden velvoite hoidettiin vuoteen 1995 saakka järvitaimenistutuksin. Vuodesta 1996 alkaen sitä toteutettiin pääasiassa 3-vuotiailla (tai 3-kesäisillä) järvilohilla ja myös taimenilla, jos lohta ei ollut saatavilla. Tammerkosken tehtaiden velvoiterahaston varoja oli 2000-luvulla käytössä vuosittain 7 570 €. Velvoite oli vuoteen 2010 saakka Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen hoidossa. Tämän jälkeen ELY-keskus on toteuttanut Tammerkosken tehtaiden velvoitteet, joista Näsijärven istutuksiin on käytetty 2010-2020-luvuilla vuosittain noin 10 000 € (alv 0).

1990-luvun lopulta alkaen muutamina vuosina istukkaat levitettiin verkkoaltaalla keskelle Näsiselkää istutuksen jälkeisten, lähinnä kalastuksesta aiheutuvien tappioiden minimoimiseksi. Samassa yhteydessä levittiin Metsä-Serla Oy:n velvoitetaimenia ja myös muiden tahojen kustantamia istukkaita. Aiemmin verkkoaltaita käytettiin 2-vuotiaiden istukkaiden viivästettyyn istutukseen, josta kuitenkin luovuttiin, kun istutuksissa siirryttiin 3-vuotiaisiin lohikaloihin.

Näsijärven istutusten kannattavuus on ollut erittäin hyvä huolimatta selvästä pudotuksesta istutusmäärissä. Taimenen ja järvilohen yhteissaalismäärä nousi selvästi 1990-luvun aikana kasvaen Näsiselällä (9 500 ha) 3,5 - 4 tonniin 90-luvun lopulla. Vuonna 2000 saalis kipusi yli 5 tonnin ja vuonna 2001 Näsiselältä nostettiin ennätysmäiset 7,3 tonnia punalihaista lohikalaa. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) saalistiedustelujen mukaan vuoden 1998 saaliista järvitaimenta oli 2 300 kg ja järvilohta 1200 kg (Piiroinen 1998). Saalistiedoista käy ilmi, että Näsiselän vuosien 1997-1998 noin 5,5 tonnin kokonaistaimensaaliista vetouistelijat korjasivat talteen 45 %. Vastaavasta järvilohisaaliista (2 184 kg) uistelijat saivat 55 %.

Järvilohisaalis oli vuosituhannen vaihteessa jyrkässä kasvussa. Saalit kolminkertaistuivat vuosina 1999-2001, mikä johtuu siitä, että 3-vuotiaiden järvilohien istutusmäärät olivat vuosina 2000 ja 2001 selvästi aiempaa suuremmat. Vuonna 2001 järvilohta kalastettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin taimenta eli 3,7 tonnia. Myös taimensaalissa saavutettiin huippu vuonna 2001 (kuva 1). Vuonna 2002 saaliskäyrä kääntyi jyrkkään alamäkeen johtuen istutusten supistumisesta ja vuosina 2003-2006 lohikalojen yhteissaalis vakiintui 4-5 tonnin tasolle.

Uistelun saalisosuus on koko ajan kasvanut. Vuosien 1999-2001 taimensaaliista uistelijat kalastivat jo 2/3. Vetouistelun osuus korostuu etenkin ulapan pintakerroksissa viihtyvän järvilohen pyynnissä. Uistelijat pyydystivätkin peräti 4/5 vuosien 1999-2001 lohisaaliista.

Takavuosien Carlin-merkintöjen perusteella Näsiselältä pyydystettiin noin 40 % koko järven taimensaaliista. Mikäli lohikalasaalis jakaantuu suhteessa samalla tavalla, koko Näsijärven lohikalasaaliin voitiin arvioida olleen 1990-luvun lopulta lähtien noin 10 tonnia/vuosi. Istutusten tuloksellisuus on siten erinomainen, jopa luokkaa yli 1000 kg/1000 istukasta. Tämä on osoitus hyvin onnistuneista istutuksista. Istutusmenetelmissä on siis löydetty oikeat lääkkeet. Riittävän suurilla kevätistukkailla luonnollinen kuolevuus jää lähes olemattomaksi.

Näsijärven vuoden 2017 kalastustiedustelun (Westermark 2018, KVVY) mukaan Näsiselän taimensaalis oli 2 280 kg ja järvilohisaalis 989 kg. Koljonselän taimensaalis oli 3 041 kg ja järvilohisaalis 1 012 kg. Koko Näsijärven taimensaalis Vankavesi mukaan luettuna oli 5 727 kg ja järvilohisaalis 2 086 kg vuonna 2017. Saalistiedot eivät sisällä yksinomaan yleiskalastusoikeuksin tapahtuvaa pyyntiä ja kaupallista kalastusta.

Viime vuosien taimen- ja lohi-istutukset ovat tuottaneet hyviä saaliita ja antoisia kalastuskokemuksia Näsijärvellä. Seuraavassa hieman istutusten onnistumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Istutusmäärien vähentäminen vaikutti Näsijärven kalastoon positiivisesti useilla eri tavoilla. 1980-1990-lukujen vaihteen satoja tuhansia markkoja maksaneiden isojen velvoiteistutusten tuotto jäi varsin vaatimattomaksi. Mittavista istutuksista huolimatta saalistaso pysyi kovin alhaisena, eikä istukkaisiin laitetuille varoille saatu toivottua vastinetta. 1990-luvun loppupuolella selvästi alhaisemmilla istutustiheyksillä saatiin aikaiseksi parempia saaliita varsin kohtuullisilla rahallisilla satsauksilla. Isojen velvoitteiden aikoihin monet saaliiksi saadut järvitaimenet olivat laihoja, eikä niiden laatu ollut ollut ruokakalana hyvä. Kasvu oli heikkoa kun ravinto ei järvessä riittänyt. Kalat nälkiintyivät. Yhtenä syynä huonoon tuloksellisuuteen olivat siis vesistön ylläpitokykyyn nähden liian suuret istutustiheydet.

Näsijärvellä, kuten myös muualla Pirkanmaalla siirryttiin 1990-luvun puoliväliin mennessä entistä kookkaampien istukkaiden käyttöön. Istutuksiin käytetään nykyään pääasiassa 3-kesäisiä ja 3-vuotiaita taimenia ja lohia (keskipituus 30-35 cm ja -paino 300-500 g). Isompiin istukkaisiin siirryttiin, kun merkintätulokset osoittivat niillä saatavan parempaa tulosta kuin vielä 1990-luvun alussa pääsääntöisesti käytetyillä 2-vuotiailla kaloilla (20-25 cm ja 100-200 g). Isot istukkaat välttävät petokalojen, joista tärkein on hauki, saalistuksen. Vaikka Näsijärvellä on suhteellisen vähän haukea moniin muihin vesistöihin verrattuna, voi pienten istukkaiden hävikki olla erittäin suurta, koska ne joutuvat viettämään järvessä jotakuinkin yhden kasvukauden ennen kuin ovat kasvaneet ohi haukien saalistuskoon. Kuvasta 1 näkyykin hyvin, että järvilohisaaliit pysyivät niin kauan alhaisina kun istutuksiin käytettiin pääasiassa 2-kesäisiä ja 2-vuotiaita lohia (1991-1996). Sen jälkeen kun velvoiteistutuksia ruvettiin toteuttamaan systemaattisesti 3-vuotiailla (tai -kesäisillä) kaloilla syksystä 1996 alkaen, järvilohisaaliit lähtivät jyrkkään nousun.

Isot istukkaat siirtyvät järvessä myös välittömästi kalaravintoon, jolloin kasvu on nopeaa. Nopeakasvuisimmat yksilöt saavuttavat minimipyyntikoon jo ensimmäisen järvikesän lopulla eli vuotta nopeammin kuin 2-vuotiaat istukkaat. Näin ollen ne ovat myöskin istutusten tuloksellisuutta verottavan (useimmiten tahattoman), uistimilla ja verkoilla tapahtuvan alamittaisena pyynnin kohteena suhteellisen lyhyen aikaa. Lohikaloihin kohdistuva pyyntiponnistus on Näsijärvellä suuri. Pelkästään viehekalastuksen yhtenäislupia järvelle myytiin noin 1 000 kpl vuonna 2000. Näsijärvi on ollut suosittu uistelukohde 2000-2020-luvuilla. Niinpä moni istukkaista tulee vähintäänkin kertaalleen kalastetuksi ennen kuin järvitaimenen 50 cm:n ja järvilohen 60 cm:n alamitta on saavutettu. Vaikka kalastajat yleensä pyrkivätkin vapauttamaan pienet kalat, osa niistä saa kuolettavia vaurioita pyynnin yhteydessä.

Heti istutuksen jälkeen istukkaisiin kohdistuneen tahattoman tai tahallisen pyynnin aiheuttamat tappiot nousivat ajoittain erittäin suuriksi. Istutuspaikan ja ajankohdan valinnalla ja istutusalueen kalastusrajoituksilla voidaan parantaa istukkaiden alkuvaiheen selviytymistä.

Näsijärven muikkukanta voimistui nopeasti 1990-luvun lopulla, jolloin järveä pitkään vaivannut muikkukato oli ohi. On hyvinkin mahdollista, että 1990-luvun alun ylisuuret taimenvelvoiteistutukset pitkittivät Näsijärven muikkukatoa estäen kannan luontaista elpymistä. Kun istutusmäärät romahtivat, muikkukanta pääsi jälleen voimistumaan. Järvellä on vallinnut jo pitkään erinomainen ravintotilanne, joka on antanut loistavat edellytykset tuloksekkaille lohikalaistutuksille, josta kasvaneet saaliit ja saalisyksilöiden ilahduttavan iso koko ovat olleet hyvä esimerkki. Muikku on lohikalojen pääravinto silloin kuin sitä on runsaasti saatavilla, ja se mahdollistaa kalojen nopean kasvun. Näyttäisi siltä, että 2020-luvulla Näsijärven muikkukanta on entisestään vain vahvistunut. Tiheissä muikkukannoissa on enemmän yksilöitä ja muikkujen kasvu hitaampaa, jolloin kasvaville lohikaloille sopivaa ravintokalaa on runsain mitoin tarjolla.

Ensimmäisen kasvukauden lopulla 3-vuotiaana istutetut järvilohet ovat 1-2 kg:n painoisia, toisen kasvukauden lopulla 3-5 kg:n painoisia ja kolmantena järvisyksynä 5-8 kg:n painoisia (kuva 2). Taimenet kasvavat lähes puolta hitaammin. Yksilökohtaiset erot kasvunopeudessa ovat suuria, varsinkin järvilohilla.

Istutuksia kannattaisikin hieman lisätä. Koska Näsijärven kalastajien ja alueelle saapuvien kalastusmatkailijoiden lohikalasaaliiden tulevaisuus on jatkossakin kiinni oikein mitoitetuista istutuksista, olisi toiminnan kohtuullinen tehostaminen edelleen ajankohtaista. Hyvät kalakannat ja saalisvarmuus palvelevat ennen kaikkea vakinaisia järven käyttäjiä, kuten järven ympäristökuntien vapaa-ajan kalastajia, kesämökkiläisiä ja veneilijöitä sekä myös ulkopaikkakuntalaisia virkistyskalastajia eli kalastusmatkailijoita. Kiinnostava kalastusvesistö nostaa alueen asukkaiden elämänlaatua ja hyödyttää myös paikallista elinkeinoelämää, kuten kalastusvälineiden valmistajia ja -myyjiä, venefirmoja, ravitsemus- ja majoitusliikkeitä, polttoaineenmyyjiä ja muita palvelujen tuottajia.

Lohikalakantaa rasittavan kovan kalastuspaineen ja tällä hetkellä Näsijärvellä vallitsevan vahvan muikkukannan aikoihin istutustaso voisi olla nykytietämyksen ja -suositusten mukaan karkeasti luokkaa 0,5 kpl/ha. Tälle tasolle, ja mikäli muikkukanta edelleen vahvistuu, mahdollisesti jopa vielä hieman sen yli, voitaisiin ilmeisesti mennä vielä muikkukannan tilaa vaarantamatta. Tämä tarkoittaisi 12 000-13 000 kpl vuotuista kokonaisistutusmäärää. Istutusmäärää voitaisiin siis nostaa n. 50 % 1990-luvun lopun tasolta. Lisäys olisi 4 000-5 000 kpl 3-vuotiaita järvilohia ja järvitaimenia. Vuosina 2000 ja 2006 vähintään 3-kesäisten kalojen istutusmäärät nousivat yli 10 000 kappaleen, joten suunta oli hyvä. 2010-luvulla päästiin monena vuonna samaan tai istutusmäärä kipusi vajaaseen 10 000 istukkaaseen. 2010-luvun lopulla oli sitten vuorossa heikompia vuosia.

Tilapäisesti lisääntyneiden velvoiteistutusten lisäksi myös useat osakaskunnat ovat tehneet 2020-luvulla vuosittain järvitaimenistutuksia Näsijärveen. Vuonna 2022 Näsijärven taimenistutuksissa päästiinkin pitkästä aikaa yli 10 000 kappaleeseen 3-vuotiaita tai 3-kesäisiä istukkaita. Myös vuonna 2023 kokonaisistutusmäärä nousee suhteellinen korkealle tasolle.

Isompia, kuten pyyntikokoisia 4-vuotiaita istukkaita ei kannata Näsijärvellä käyttää, koska niiden yksilöhinta on erittäin suuri. Myöskään pienten 2-vuotiaiden - puhumattakaan pienistä 2-kesäisistä - istutuksia ei kannata jatkaa. 2-kesäisten järvitaimenien syysistutukset todettiin kannattamattomiksi jo 1970-luvulla. Niin merkintöjen kuin myös saalistilastojen perusteella pienten istukkaiden käyttö näyttäisi olevan pitkälti rahan haaskausta, varsinkin järvilohilla. Istutukset kannattaa tehdä pääosin keväällä. Syksyllä istutettuihin kaloihin ehtii kohdistua lähes ½ vuoden talvipyynti ja petokalojen predaatio tai muu luonnollinen kuolevuus ennen kuin kalojen kasvu seuraavana keväänä käynnistyy. Kevätistukkaat alkavat kasvaa heti istutuksen jälkeen ja niistä saadaan näin ollen takaisin isompia saaliskaloja ja enemmän saalisyksilöitä.

Koska velvoiteistutukset eivät tule jatkossa ainakaan lisääntymään, ratkaisevassa asemassa istutustason ylläpitämisessä ovat Näsijärven kalatalousalue ja vesialueen omistajat mukaan lukien Tampereen kaupunki. Sekä myös mahdolliset muut tahot ja rahoituslähteet.

Sekä järvitaimenen että järvilohen pitäminen mukana istutusvalikoimassa on aiheellista monestakin syystä. Koska lajien ravinnonkäyttö ja elinalueet poikkeavat jonkin verran toisistaan, istutuksista saatava optimituotto noussee korkeammaksi kuin vain yhtä lajia istuttamalla. Toisaalta monipuolinen lajisto lisää kalastuksen mielekkyyttä. Jännitystä riittää, kun kalastaja ei etukäteen aina tiedä, mikä siellä siiman päässä viuhtoo. Kalaistutusten yleisenä tavoitteena on nähtävä eri kalastajaryhmien palvelu. Ulapan syvännealueilla päällys- ja välivedessä viihtyvän järvilohen istutukset hyödyttävät parhaiten juuri vetouistelijoita, kun taas useammin rantoja lähestyvän ja pohjassa koukkaavan järvitaimen istutuksista pääsevät selvemmin nauttimaan verkkokalastajat ja jopa onkijat ja pilkkijät.