Näsijärven kalastusalueen päätöksellä järvitaimenen ja järvilohen alamitta on Näsijärvellä 45 cm!
 

© Maanmittauslaitos, lupa nro 344/MML/10.

lämmitettävä laskuluiska
 
Lupien hinnat   Merkkien selitykset
Kalalajien esiintyminen ja tietoa Näsijärvestä:
 
 
zander µµ µ perch µµ
trout µµµ µµ whitefish µµ
 
 
 
Näsijärvi Näsijärven lohikalaistutukset Järvilohen kasvu
  Taimen- ja lohisaaliit 1989-2005  Järvilohen tunnistusopas
Pinta-ala 25 680 ha
Keskisyvyys 14,1 m
Suurin syvyys 63 m		 Säätila Siilinkarilla  
 
Suomen 16. suurin järvi Näsijärvi jakaantuu pohjoisesta etelään mentäessä kolmeen laajaan selkäalueeseen: Vankaveteen, Koljonselkään ja Näsiselkään. Sekä Näsiselällä että Koljonselällä on laajoja alueita, missä veden syvyys on yli 40 metriä. Vankavesi on matalampi. Ajoittain tuuli voi nostaa Näsijärven lähes saarettomilla ulapoilla ison aallokon. Tuolloin järvelle ei ole asiaa liian pienellä venekalustolla. Vaikka Näsijärven vedessä on humusväritys, näkösyvyys on useita metrejä. Näsijärvi on Pirkanmaan paras "lohivesi". Myös kuhakanta on vahva. Järvi jäätyy useimpina vuosina vasta joulukuussa, joten avovesikausi ja uisteluaika on varsin pitkä.
 
Joitakin tärppipaikkoja:
 
Kuha, järvitaimen ja järvilohi:
Vankaveden ja Myyrysselän välisen Unnekiven salmen alapuoli
Koljonselkä: Koljonselän laajat syvänteet (järvilohi), Äijänsaaren ja Hornujen alue, Iso-Otavan itäkärki.
Näsiselkä: Harvassalon ja itärannan välinen salmi (lähinnä järvitaimen), Pallosaaren ja Harvassalon välinen alue, Pallosaaresta etelään Vasamanokan tasolle ulottuva laaja syvännealue, selän eteläosan poikki itä-länsisuunnassa Siilinkarin ja Koukkukarin pohjoispuolitse kulkevan syvän haudan reunat (syvin kohta yli 60 m).
 
Hauki: Myyrysselän saariston lahtivedet.