KUHAMAA - Saalislajit - Hauki |
|
|
Valkolihaista perholla |
Hauki |
||||
Videot: | Ruovesi | |||
Näsijärvi | ||||
Tarjannevesi | ||||
Längelmävesi | ||||
Ei yleistä alamittaa eikä rauhoitusaikoja. |
|
Haukea on kaikissa Pirkanmaan vesissä ja sitä kalastetaan avoveden kalastuskaudella etupäässä heitto- ja vetouistelemalla. Kalastuskausi alkaa toukokuussa ja kestää tauotta marraskuulle saakka. | |
Alkukesän haukea matalasta |
Toinen parhaista
sesongeista ajoittuu kudun jälkeen alkukesään ennen vesien lopullista
lämpenemistä. Pirkanmaan matalilla järvillä kalastus alkaa tuottaa tulosta
jo toukokuun alkupuolella. Syvemmillä järvillä paras sesonki käynnistyy
toukokuun loppupuolella. Alkukauden parhaat ottipaikat suurhauelle löytyvät kutulahtien tuntumasta noin 3-5 metrin vedestä. Kudun jäljiltä nälkäinen suurpeto iskee herkästi heittokalastajan oikeaan aikaan ja paikkaan tarjoamaan vieheeseen. Myös vetouistelu samoilla alueilla on tehokasta. Edessä voi olla ainutkertainen kamppailu voimakkaan, metrin pituisen körilään kanssa. Kesäkuu valoisine öineen on potentiaalista hauenkalastusaikaa ja mahdollisuudet ison hauen tavoittamiseen ovat hyvät. Myös heinäkuun alku on antanut monia jättihaukia. Vesien edelleen lämmetessä suurhauki sukeltaa yhä syvemmälle, josta sitä on vaikeampi tavoittaa. Pienempää haukipuikkaria kyllä löytää heittämällä ja isokin saattaa joskus yllättää, etenkin kun käyttää vetouistelussa painotuksia. Heinäkuun helteillä isot selkähauet nousevat joskus pintaan syvän veden päällä ja lujin tärppi voi tulla keskellä yötä kuhanuistelun yhteydessä. Hyviä heittopaikkoja kesällä ovat ruovikkolahdet ja matalikot, joissa esiintyy ahvenvitaa ja muita vesikasveja. |
Syyshauki vaanii syvänteiden reunalla |
Koko syksy
elokuulta alkaen on potentiaalista haukiaikaa. Vedet alkavat asteittain
jäähtyä ja yöt pitenevät. Monet elokuiset illat ovat tuottaneet
kalakalenteriin merkintöjä mukavista haukisaaliista. Toinen vuoden parhaista suurhaukisesongeista käynnistyy syyskuun loppupuolella jatkuen siitä läpi lokakuun. Jättihaukea jahtaavan uistelijan kannattaa koluta syksyllä erityisesti syvän veden viereiset rannat ja karikot. Syksyllä iso hauki iskee vetouistelijan vaappuihin, pelteihin ja täkyraksiin mielellään 5-10 metristä pohjan tuntumasta tai välivedestä, joten painotuksia ja syvälle sukeltavia vaappuja kannattaa käyttää. Isoilla järvillä haukiaika jatkuu aina marraskuulle saakka, jolloin heittokalastaja voi jälleen tavoittaa isomuksen matalasta rantojen jo vetäessä riitteeseen. Vaikka hauki ottaa läpi päivän, vaihtelee paras syönti vuodenajan mukaan. Keväällä ja kesällä hauki on aktiivisimmillaan aikaisin aamulla ja illalla. Syksyllä kiivas syönti ajoittuu useimmiten keskelle päivää. Myös iltahämärän hetket auringon laskiessa ovat joskus kiivasta ruokailuaikaa. Hauki on siitä kiitollinen pyydettävä, että se syö viehettä periaatteessa läpi vuorokauden, kun sille päälle sattuu. Aina on siis aika mennä haukijahtiin. |
Lukuisia hotspotteja tarjolla |
Pirkanmaan isoilta järviltä löytyy monia suurhauenjahtaajan unelmapaikkoja.
Runsaasti ”hotspotteja” on mm. alueen pohjois-osassa Virtain, Vilppulan ja
Ruoveden välisellä syvällä ja rikkonaisella 200 km2 suuruisella
reittivedellä, ns. Iso-Tarjanneveden alueella. Vilppulan legendaarinen Paloselkä oli 1990-luvulla Suomen tunnetuin suurhaukialue, josta saatiin yli kymppikiloisia kaloja melkeinpä enemmän kuin muista järvistä yhteensä. Vilppureitillä on edelleen hyvät mahdollisuudet 5-10 kilon tai jopa suuremman hauen tavoittamiseen. Muita varteenotettavia suurhaukipaikkoja ovat Pyhäjärven Toutonen Lempäälässä, Längelmävesi, Kulo-Rautavesi Vammalassa ja Ikaalisten Kyrösjärvi. Esimerkkinä kerrottakoon, että Vilppulan reitiltä eräs venekunta pyydysti heinäkuussa 2005 kaksi yli 10-kiloista haukea. Längelmävedeltä taas eräs uistelija sai muutama vuosi sitten kolme 9-10 kilon painoista haukea kahden viikon sisällä! Ison hauen voi tavoittaa myös monilta keskikokoisilta ja pienehköiltä järviltä. |
Se ISO odottaa... |
Tyypillinen järvihauki painaa 0,5-3 kiloa. Parhailla vesillä 3-5 kilon hauet
ovat tavanomaisia, joskaan eivät jokapäiväisiä. Vuosittain eri vesistöistä
saadaan runsaasti myös 5-10-kiloisia. Yli 10-kiloisen jättiläisen
tavoittaminen vaatii aimo annoksen tuuria. Vaikkei hauki liiemmin aristele auringonpaistetta, pilvinen keli herättää usein kovimmat ruokahalut. Eikä haittaa, vaikka välillä ropsauttaisi hieman vettä. Haukea kalastetaan erilaisilla vaapuilla, lusikkauistimilla ja lipoilla. Hauki on ahmatti, joka ottaa ahnaasti myös täkyraksiin, painouistimeen, jigiin ja melkeinpä mihin tahansa vieheeseen. Vaikka monet uistelijat suosivat lyhyehköjä pullukoita vaappuja, isokokoiset, 13-18 cm:n mittaiset vaaput ovat suosituimpia suurhauen tavoittelussa. |
Saalislajit |