KUHAMAA - Järvet - Kyrösjärvi |
|
|
Kyrösjärvi |
||
© MML 2022, Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2022 |
|
|
|
Osta Kyrösjärven lupa | ||
Kyrösjärven kalatalousalue, tarkemmat kalastusmääräykset | ||
Kyrösjärven veneluiskat | ||
Video Kyrösjärveltä | ||
Merkkien selitykset | ||
Kyrösjärven kalastuswebinaarin 25.10.2021 esitelmät | ||
Kyrösjärvi |
Pirkanmaan länsiosassa lainehtii pitkulainen ja ruskeavetinen Kyrösjärvi, josta on tullut 2000-luvulla yksi Suomen parhaista kuhajärvistä. |
Kyrösjärven pitkää ulappaa. |
Alkukauden kalapaikat matalassa |
Kuhasesonki alkaa jo
toukokuussa, jolloin kuhan tavoittaa lahtivesiltä ja paikoin aivan
matalasta, jopa metrin vedestä.
Kyrösjärven selkäalueen keskiosassa on laajalti yli 20 metrin syvyistä aluetta. Syvänteiden laidalta nousee pinnan tuntumaan matalikkoja, joiden reunat 5-10 metrin syvyydessä ovat hyviä jigikalastuspaikkoja keskikesällä ja syksyllä. Loppusyksyllä kuha löytyy syvemmältäkin, yli 10 metrin vedestä. Kaikuluotain on oleellinen apuväline kalaparvien etsimisessä Kyrösjärven ulapalta. |
Kookkaat ahvenet tavoittaa karikoilta ja niiden reunamilta. |
Ahventa ja haukea kuhapakoilta |
Kuhan ohella kookkaat ahvenet
nappaavat jigiin loppukesällä ja syksyllä selkäveden ääreltä matalikkojen
tuntumasta. Järvessä on myös hyvän kokoista haukea. Lahtivesiltä hauet tapaa
varmimmin alkukaudesta. Esimerkiksi Luhalahden alue on hyvää haukialuetta.
Selkäpakoilta on mahdollisuus tartuttaa yli metrinen hauki kuhanjigityksen
yhteydessä. Haukea kannattaa tavoitella myös vetouistelemalla penkan
reunoja. Kyrösjärven pohja on pääosin melko tasainen, ja haukea voi kalastaa uittaen uistimia painojen avulla aivan pohjassa ilman että ne yleensä jäävät kiinni. Talvella Kyrösjärvi on potentiaalinen kohde myös mateen pilkkijöille. |
Kuhat muuttavat paikkaansa tuulen ja kelin mukaan ja kalapaikat on etsittävä joka kerta uudestaan. |
Paljon kuhapaikkoja |
Heittolanlahden alue on
potentiaalista kuha-aluetta alkukaudesta. Järven pohjoisosan pitkä Kovelahti
ja siihen pistävän Mansoniemen seutu 3-tien sillan kupeessa, Isonselän
syvänteen reuna-alueet Ikaalisten kaupungin edustalla, Arasalon Kränännokan
edusta Majoosselällä, Kolkonsaaren länsi- ja itäpuoli ja Rajasaaren itäpuoli
ovat muun muassa kuhapaikkoja. Touhunsaarten ja Haverin lomakeskuksen
välinen salmi on myös hyvä ahvenpaikka. Järven kaakkoisosassa Inkulansalmen kautta pääaltaaseen yhteydessä oleva Viljakkalanselkä on kirkasvetisempi. Viljakkalanselän matalikkojen kupeesta tärppää ahvenia, kuhia ja haukia. Matalikoilla on rauhoitusalueita kuhan kuturauhan turvaamiseksi kesäkuussa. Alueet on merkitty vesistöön. Kyrösjärvelle tyypillisiä ovat hiekkarannat ja kalliorannat. Monin paikoin rannat ovat hyvin matalat. Luoteisen ja kaakon puoleiset tuulet voivat nostaa pitkällä järven selällä korkean aallokon. Järven rannoilla on mökkimajoitusta ja Ikaalisten Kylpylässä on tarjolla myös muita palveluja. |
Kolmen kilon hauki nappasi kuhanjigityksen sivusaaliina. |