Lohikalaistutusten tasossa suuria vaihteluja

Näsijärven (Murolekoski-Tammerkoski) järvitaimen- ja järvilohi-istutukset ovat tuottaneet varsin hyvää tulosta viime vuosina. Saaliit ovat olleet erinomaisia suhteessa istutusmääriin ja kalastuspaine on muodostunut melkoiseksi, etupäässä kasvaneiden järvilohisaaliiden myötä. Järvitaimenistutukset olivat huipussaan 1980-1990-lukujen taitteessa, jolloin pääasiassa Metsä-Serla Oy:n Lielahden tehtaiden isojen istutusvelvoitteiden myötä istutusmäärä nousi enimmillään tasolle 60 000 kpl, mikä oli 2,3 kpl/ha koko Näsijärven pinta-alaa (25 700 ha) kohti.

1980-1990-lukujen vaihteen isojen velvoitteiden purkauduttua istutusten määrä pieneni selvästi vuoteen 1992 mennessä. Vuosina 1994-1995 järvitaimenia istutettiin 10 000 kpl ja vuosina 1996-1999 enää 2000-5000 kpl vuodessa. 2000-luvulla taimenen vuotuiset istutusmäärät ovat vaihdelleet huomattavasti. Kaikkiaan vuosina 1989-2009 Näsijärveen istutettiin 272 320 eri ikäistä järvitaimenta. Näsijärven järvilohi-istutukset lähtivät varsinaisesti käyntiin vuonna 1991, jonka jälkeen niitä on istutettu eri ikäisinä 99 641 kpl vuoteen 2009 mennessä. (Taulukko 1).

1990-luvun aikana istutukset supistuivat kappalemääräisesti osittain myös isompiin istukkaisiin siirtymisen takia. Niinpä Näsijärven lohikalojen istutustiheys on ollut viime vuosina 0,3-0,6 kpl/ha /v  ja vuotuinen istutusmäärä noin 10 000 kappaletta (taulukko 1). Järvilohen osuus on ollut parhaimmillaan tästä yli puolet. Vuonna 2002 istutukset jäivät selvästi aiempia vuosia vähäisemmiksi. Vuonna 2003 istutuksia lisättiin selvästi, tosin iso osa toteutui 2-vuotiaina taimenina, joiden tehollinen vaikutus jää selvästi pienemmäksi kuin 3-vuotiaiden istutukset. Vuosina 2004-2006 kaikki istutukset tehtiin vähintään 3-kesäisillä yksilöillä. Vuonna 2008 lohikalojen istutuksissa oli tilaston toiseksi heikoin vuosi. Vuonna 2009 istutusmäärä oli sitä vastoin suurin lähes 20 vuoteen ja istukkaista 12 581 kpl oli 3-kesäisiä ja 3-vuotiaita.

Näsijärven lohikalaistutuksia rahoittavat teollisuuslaitokset velvoiteistutuksina, Näsijärven kalastusalue, Tampereen kaupunki ja alueen kalastuskunnat.

Tammerkosken tehtaiden velvoiterahaston varoja on ollut vuosittain käytössä 7 570 € (uusi päätös on tulossa lähitulevaisuudessa). Velvoite hoidettiin vuoteen 1995 saakka järvitaimenistutuksin. Vuodesta 1996 alkaen sitä on toteutettu pääasiassa 3-vuotiailla (tai 3-kesäisillä) järvilohilla ja myös taimenilla, jos lohta ei ole ollut saatavilla. Velvoite on ollut tähän saakka Pirkanmaan kalatalouskeskuksen hoidossa. Muutamina vuosina istukkaat levitettiin verkkoaltaalla keskelle Näsiselkää istutuksen jälkeisten, lähinnä kalastuksesta aiheutuvien tappioiden minimoimiseksi. Samassa yhteydessä levittiin Metsä-Serla Oy:n velvoitetaimenia ja myös muiden tahojen kustantamia istukkaita.

Näsijärven istutusten kannattavuus on ollut erittäin hyvä viime vuosina ja huolimatta selvästä pudotuksesta istutusmäärissä. Taimenen ja järvilohen yhteissaalismäärä nousi selvästi 1990-luvun aikana kasvaen. Näsiselällä (9 500 ha) 3,5 - 4 tonniin 90-luvun lopulla. Vuonna 2000 saalis kipusi yli 5 tonnin ja vuonna 2001 Näsiselältä nostettiin ennätysmäiset 7,3 tonnia punalihaista lohikalaa. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) saalistiedustelujen mukaan vuoden 1998 saaliista järvitaimenta oli 2 300 kg ja järvilohta 1200 kg (Piiroinen 1998). Saalistiedoista käy ilmi, että Näsiselän vuosien 1997-1998 noin 5,5 tonnin kokonaistaimensaaliista vetouistelijat korjasivat talteen 45 %. Vastaavasta järvilohisaaliista (2 184 kg) uistelijat saivat 55 %.

Järvilohisaalis on ollut jyrkässä kasvussa. Saalit ovat kolminkertaistuneet vuosina 1999-2001, mikä johtuu siitä, että 3-vuotiaiden järvilohien istutusmäärät olivat vuosina 2000 ja 2001 selvästi aiempaa suuremmat. Vuonna 2001 järvilohta kalastettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin taimenta eli 3,7 tonnia. Myös taimensaalissa saavutettiin huippu vuonna 2001 (kuva 1). Vuonna 2002 saaliskäyrä kääntyi jyrkkään alamäkeen johtuen istutusten supistumisesta ja vuosina 2003-2006 lohikalojen yhteissaalis vakiintui 4-5 tonnin tasolle.

Uistelun saalisosuus on koko ajan kasvanut. Vuosien 1999-2001 taimensaaliista uistelijat kalastivat jo 2/3. Vetouistelun osuus korostuu etenkin ulapan pintakerroksissa viihtyvän järvilohen pyynnissä. Uistelijat pyydystivätkin peräti 4/5 vuosien 1999-2001 lohisaaliista.

Takavuosien Carlin-merkintöjen perusteella Näsiselältä pyydystettiin noin 40 % koko järven taimensaaliista. Mikäli lohikalasaalis jakaantuu tällä hetkellä suhteessa samalla tavalla, koko Näsijärven lohikalasaaliin voidaan arvioida olleen 1990-luvun lopulta lähtien10 tonnia/vuosi. Istutusten tuloksellisuus on siten erinomainen, jopa luokkaa yli 1000 kg/1000 istukasta. Tämä on osoitus hyvin onnistuneista istutuksista. Istutusmenetelmissä on siis löydetty oikeat lääkkeet. Riittävän suurilla kevätistukkailla luonnollinen kuolevuus jää lähes olemattomaksi.

Viime vuosien taimen ja lohi-istutukset ovat tuottaneet hyviä saaliita ja antoisia kalastuskokemuksia Näsijärvellä. Seuraavassa hieman istutusten onnistumiseen vaikuttaneista tekijöistä.

Istutusmäärien vähentäminen vaikutti Näsijärven kalastoon positiivisesti useilla eri tavoilla. Kymmenen vuoden takaisten satoja tuhansia markkoja maksaneiden isojen velvoiteistutusten tuotto jäi varsin vaatimattomaksi. Mittavista istutuksista huolimatta saalistaso pysyi kovin alhaisena eikä istukkaisiin laitetuille varoille saatu toivottua vastinetta. 1990-luvun loppupuolella selvästi alhaisemmilla istutustiheyksillä on saatu aikaiseksi parempia saaliita varsin kohtuullisilla rahallisilla satsauksilla. Isojen velvoitteiden aikoihin monet saaliiksi saadut järvitaimenet olivat laihoja ja pahan makuisia. Kasvu oli heikkoa kun ravinto ei järvessä riittänyt. Kalat nälkiintyivät. Yhtenä syynä huonoon tuloksellisuuteen olivat siis vesistön ylläpitokykyyn nähden liian suuret istutustiheydet.

Näsijärvellä, kuten myös muualla Pirkanmaalla siirryttiin 1990-luvun puoliväliin mennessä entistä kookkaampien istukkaiden käyttöön. Istutuksiin käytetään nykyään pääasiassa 3-kesäisiä ja 3-vuotiaita taimenia ja lohia (keskipituus 30-35 cm ja -paino 300-500 g). Isompiin istukkaisiin siirryttiin, kun merkintätulokset osoittivat niillä saatavan parempaa tulosta kuin vielä 10 vuotta sitten pääsääntöisesti käytetyillä 2-vuotiailla kaloilla (20-25 cm ja 100-200 g). Isot istukkaat välttävät petokalojen, joista tärkein on hauki, saalistuksen. Vaikka Näsijärvellä on suhteellisen vähän haukea moniin muihin vesistöihin verrattuna, voi pienten istukkaiden hävikki olla erittäin suurta, koska ne joutuvat viettämään järvessä jotakuinkin yhden kasvukauden ennen kuin ovat kasvaneet ohi haukien saalistuskoon. Liitteenä olevasta kuvasta 1 näkyykin hyvin, että järvilohisaaliit pysyivät niin kauan alhaisina kun istutuksiin käytettiin pääasiassa 2-kesäisiä ja 2-vuotiaita lohia (1991-1996). Sen jälkeen kun velvoiteistutuksia ruvettiin toteuttamaan systemaattisesti 3-vuotiailla (tai -kesäisillä) kaloilla syksystä 1996 alkaen, järvilohisaaliit lähtivät jyrkkään nousun.

Isot istukkaat siirtyvät järvessä myös välittömästi kalaravintoon, jolloin kasvu on nopeaa. Pyyntikoko saavutetaan useimmilla yksilöillä ensimmäisen järvikesän lopulla eli vuotta nopeammin kuin 2-vuotiailla istukkailla. Näin ollen ne ovat myöskin istutusten tuloksellisuutta verottavan (useimmiten tahattoman), uistimilla ja verkoilla tapahtuvan alamittaisena pyynnin kohteena suhteellisen lyhyen aikaa. Nykyään lohikaloihin kohdistuva pyyntiponnistus on Näsijärvellä suuri. Pelkästään viehekalastuksen yhtenäislupia järvelle myytiin noin 1000 kpl vuonna 2000. Niinpä moni istukkaista tulee vähintäänkin kertaalleen kalastetuksi ennen kuin 40 cm:n alamitta on saavutettu. Vaikka kalastajat yleensä pyrkivätkin vapauttamaan pienet kalat, osa niistä saa kuolettavia vaurioita pyynnin yhteydessä.

Istukkaiden levittäminen verkkoaltaalla selkävesille vähentää istutuksen jälkeistä kuolevuutta merkittävästi. Tavallisissa rantaistutuksissa tappiot ovat ajoittain nousseet erittäin suuriksi.

Näsijärven muikkukanta on voimistui nopeasti 1990-luvun lopulla ja järveä pitkään vaivannut muikkukato on nyt ohi. On hyvinkin mahdollista, että 10 vuoden takaiset ylisuuret taimenvelvoiteistutukset pitkittivät Näsijärven muikkukatoa estäen kannan luontaista elpymistä. Kun istutusmäärät romahtivat, muikkukanta pääsi jälleen voimistumaan. Nyt järvellä vallitseva erinomainen ravintotilanne antaakin erinomaiset edellytykset tuloksekkaille lohikalaistutuksille, mistä parina viime vuonna kasvanut järvilohisaalis ja saalisyksilöiden ilahduttavan iso koko ovat hyvä esimerkki. Muikku on lohikalojen pääravinto silloin kuin sitä on runsaasti saatavilla ja se mahdollistaa kalojen nopean kasvun.

Ensimmäisen kasvukauden lopulla 3-vuotiaana istutetut järvilohet ovat 1-2 kg:n painoisia, toisen kasvukauden lopulla 3-5 kg:n painoisia ja kolmantena järvisyksynä 5-8 kg:n painoisia (kuva 2). Taimenet kasvavat lähes puolta hitaammin. Yksilökohtaiset erot kasvunopeudessa ovat suuria, varsinkin järvilohilla.

Istutuksia kannattaisikin hieman lisätä. Koska Näsijärven kalastajien ja alueelle saapuvien kalastusmatkailijoiden lohikalasaaliiden tulevaisuus on jatkossakin kiinni oikein mitoitetuista istutuksista, olisi toiminnan tehostaminen nyt ajankohtaista. Hyvät kalakannat ja saalisvarmuus palvelevat ennen kaikkea vakinaisia järven käyttäjiä, kuten järven ympäristökuntien vapaa-ajan kalastajia, kesämökkiläisiä ja veneilijöitä sekä myös ulkopaikkakuntalaisia virkistyskalastajia eli kalastusmatkailijoita. Hyvät kalakannat nostavat alueen asukkaiden elämänlaatua ja hyödyttävät myös paikallista elinkeinoelämää, kuten kalastusvälineiden valmistajia ja -myyjiä, venefirmoja, ravitsemus- ja majoitusliikkeitä, polttoaineenmyyjiä ja muita palvelujen tuottajia.

Näsijärven kalastusalueen viehekalastuksen yhtenäislupien myynti lisääntyi vuosituhannen vaihteessa. Niitä myyntiin noin 1000 kpl ja yli 70 000 mk:n edestä sekä vuonna 2000 että vuonna 2001. Luvanmyynnin vilkkaus on osoitus hyvästä kalajärvestä. Viime vuosina lupamäärät ovat olleet hieman alemmalla tasolla ja vuonna 2005 myytiin yhteensä noin 760 lupaa. Lupakertymä on kuitenkin noussut vuosiluvan hinnan korotuksen ansiosta.

Vuosina 2001-2002 Näsijärvellä pidettiin kaksi välivuotta kuhaistutuksissa, jotta lähitulevaisuudessa voitaisiin arvioida kuhan luonnonpoikastuotannon merkitystä kuhasaaliissa. Kuhaistutuksiin on käytetty rahaa viime vuosina n. 25 000 €/vuosi järven kalastuskuntien ja –alueen toimesta.

Tampereen kaupunki on käyttänyt vuosittain kala- ja rapuistutuksiin n. 17 000 €, joka on mennyt pääasiassa Tammerkoskeen ja pienvesiin. Ilahduttavaa on, että vuonna 2001 Tampereen kaupunki varasi istutusbudjettiinsa 10 000 mk kevään 2001 järvilohi-istutuksiin Näsiselälle. Vuonna 2002 Tampere istutti Näsijärveen järvilohta n. 2500 €:n edestä. Näsijärven virkistyskalastusseurojen ja elinkeinonharjoittajien kansalaisaloitteesta Tampereen kaupunki on varannut vuodesta 2005 alkaen 10 000 €:n lisämäärärahan järvilohi-istutuksiin Näsijärveen.

Lohikalakantaa rasittavan kovan kalastuspaineen ja tällä hetkellä Näsijärvellä vallitsevan vahvahkon muikkukannan aikoihin istutustaso voisi olla nykytietämyksen ja -suositusten mukaan karkeasti luokkaa 0,5 kpl/ha. Tälle tasolle, ja mikäli muikkukanta edelleen vahvistuu, mahdollisesti jopa vielä hieman sen yli, voitaisiin ilmeisesti mennä vielä muikkukannan tilaa vaarantamatta. Tämä tarkoittaisi 12 000-13 000 kpl vuotuista kokonaisistutusmäärää. Istutusmäärää voitaisiin siis nostaa n. 50 % 1990-luvun lopun tasolta. Lisäys olisi 4 000-5 000 kpl 3-vuotiaita järvilohia ja järvitaimenia. Vuosina 2000 ja 2006 vähintään 3-kesäisten kalojen istutusmäärät nousivatkin jo yli 10 000 kappaleen, joten suunta on hyvä.

Isompia, kuten pyyntikokoisia 4-vuotiaita istukkaita ei kannata Näsijärvellä käyttää, koska niiden yksilöhinta on erittäin suuri. Myöskään pienten 2-vuotiaiden - puhumattakaan pienistä 2-kesäisistä - istutuksia ei kannata jatkaa. 2-kesäisten järvitaimenien syysistutukset todettiin kannattamattomiksi jo 1970-luvulla. Niin merkintöjen kuin myös saalistilastojen perusteella pienten istukkaiden käyttö näyttäisi olevan pitkälti rahan haaskausta, varsinkin järvilohilla. Istutukset kannattaa tehdä pääosin keväällä. Syksyllä istutettuihin kaloihin ehtii kohdistua lähes ½ vuoden talvipyynti ja petokalojen predaatio tai muu luonnollinen kuolevuus ennen kuin kalojen kasvu seuraavana keväänä käynnistyy. Kevätistukkaat alkavat kasvaa heti istutuksen jälkeen ja niistä saadaan näin ollen takaisin isompia saaliskaloja ja enemmän saalisyksilöitä.

Edellä mainittuun istutustavoitteeseen pääsemiseksi varoja tarvittaisiin lisää 1990-luvun lopun tilanteeseen noin 15 000 €/vuosi. Koska velvoiteistutukset eivät tule jatkossa ainakaan lisääntymään, ratkaisevassa asemassa istutustason nostamiseksi ovat Näsijärven kalastusalue ja vesialueen omistajat mukaan lukien Tampereen kaupunki. Sekä myös mahdolliset muut tahot ja rahoituslähteet.

Sekä järvitaimenen että järvilohen pitäminen mukana istutusvalikoimassa on aiheellista monestakin syystä. Koska lajien ravinnonkäyttö ja elinalueet poikkeavat jonkin verran toisistaan, istutuksista saatava optimituotto noussee korkeammaksi kuin vain yhtä lajia istuttamalla. Toisaalta monipuolinen lajisto lisää kalastuksen mielekkyyttä. Jännitystä riittää, kun kalastaja ei etukäteen aina tiedä, mikä siellä siiman päässä viuhtoo. Kalaistutusten yleisenä tavoitteena on nähtävä eri kalastajaryhmien palvelu. Ulapan syvännealueilla päällys- ja välivedessä viihtyvän järvilohen istutukset hyödyttävät parhaiten juuri vetouistelijoita kun taas useammin rantoja lähestyvän ja pohjassa koukkaavan järvitaimen istutuksista pääsevät selvemmin nauttimaan verkkokalastajat ja jopa onkijat ja pilkkijät.

Järvilohen ja järvitaimenen lisäksi isonieriän koeistutusten käynnistämistä kannattaisi vakavasti harkita. Syvä Näsijärvi saattaisi olla potentiaalinen kohde viileissä vesissä viihtyvälle nieriälle. Mikäli lajin kotiuttaminen onnistuisi, lajista saataisiin värikäs lisää tämän iso järven kalastoon ja saalisvalikoimaan.