KUHAMAA - Saalislajit - Täplärapu |
Täplärapu |
Rapuriimityskilpailu 2013 | Riimityskilpailun parhaiden rapulaulujen videot: |
Ravustusvideo | "Rapulaulu täplillä ja ilman" |
"Rapujapa tietenkin" | |
"Kymmenjalkaisen jenkka" | |
![]() |
Ei yleistä alamittaa. Paikallisia määräyksiä voi olla. Rauhoitusaika 1.11. - 21.7. klo 12.00. |
Täplärapuja nousee reittivesistä |
Pirkanmaa on ollut kautta aikain Suomen
tärkeimpiä ravustusalueita. Rapuruton tuhoamia reittivesien rapukantoja on elvytetty
ruttosienelle vastustuskykyisen täpläravun istutuksin. Täplärapukannat kehittyvätkin
nyt nopeassa tahdissa maakunnan isoilla järvillä ja ravustus on päästy
käynnistämään uudestaan lähes 100 vuoden tauon jälkeen. Pyyntiä harjoitetaan jo
monissa isoissa järvissä kuten mm. Näsijärvellä, Pyhäjärvellä, Roine-Mallasvedellä, Pälkänevedellä
ja Längelmävedellä.
Ravustamaan on päästy myös myös Tarjannevedellä ja Ruovedellä.
Saaliit tulevat kasvamaan päätä huimaavaa vauhtia ja muutamassa vuodessa maakunnan vesistä nousee miljoonittain saksiniekkoja. Täplärapuja pyydetään merroilla kivikkorannoilta ja karikoilta elo-lokakuussa. Tämä otus viihtyy hieman syvemmällä kuin kotimainen jokirapu. Paras pyyntisyvyys on useimmiten 2-5 m. |
Lupakäytäntö on ravustuksessa vastaavanlainen kuin kalastuksessa. Ravustaja tarvitsee siis aina vesialueen omistajan luvan. Kalastuskuntien ulkopuolisilla henkilöillä ravustukseen on mahdollisuus mm. Tampereen kaupungin omistamilla vesialueilla Näsi- ja Pyhäjärvellä. Rapujen istuttaminen edellyttää sekä vesialueen omistajan että kalatalousviranomaisen lupaa. Pienet latvavedet pyhitetään jatkossakin kotimaiselle jokiravulle, jonka arvo nousee tulevaisuudessa entistä korkeammalle. Täplärapuja ei tule missään nimessä siirtää pois ravustusvesistöstä muihin vesiin, koska täplärapu kantaa ravulle tuhoisaa ruttosientä. | ||
![]() |
||
Lisää tietoa ravuista | ||