| Video Mallasvesi | |
| Talvella ahvenia lähdetään jahtaamaan pilkillä. Kookkaita köriläitä voi saada pystypilkeillä ja mormyskoilla. Tasapainopilkki eli puntari on rautaisin ase, kun tavoitellaan kaikista suurimpia raitapaitoja. | |
|
|
|
| Tamperelainen Jouko Rontu on
harrastanut ahvenen tasapainopilkintää 40 vuotta. Helmikuussa 2005
omatekoiseen tasapainoon iski Kukkialta silloinen suomenennätyskala,
2,475-kiloinen suurahven. Jouko kertoo, että tuona talvena pilkillä tuli
paljon isoja ahvenia. Yhden kalareissun 10 suurinta ahventa painoivat
yhteensä yli 11 kiloa. Toinen, 1,9-kiloinen jättiahven iski tasuriin samalta
alueelta kolme päivää myöhemmin kuin ennätyskala. Kiitos lämpimien kesien, iso ahven on yleistynyt järvillä uuden vuosituhannen aikana. Jouko kertoo, että lokinhakkuita ja ahvenen ajoja, jotka monin paikoin katosivat 1980-luvulla, on pikku hiljaa alkanut taas syksyisin näkyä. |
|
|
|
|
| Paksua siimaa pahlassa | |
| Tasapaino-ongessa eli pahlassa
siima siima kehätään metallilankahaarukoihin. Joukon valmistamissa kevyissä
pahloissa runko on apassia tai balsaa ja niillä on kätevä uittaa tasapainoa.
Monofil-siiman vahvuus on vähintään 0,26 mm. Jouko aloittaa tasapainon uittamisen 6-7 pahlan kiepautusta eli noin 4 metriä pohjasta. Viehettä uitetaan koko ajan nykäysten voimaa ja laajuutta vaihdellen. Pilkkiä voi myös hieman täristää. Vesikerros kalastetaan alas saakka ja käydään välillä pölläyttämässä pohjaa. Sitten tasuria lähdetään nostamaan uudestaan ylöspäin. Joskus isot ahvenet löytyvät aivan jään alta. Vesikerros pohjasta muutama metri ylöspäin on yleensä kuitenkin se alue, mistä tärppi tulee. Iso ahven ei useinkaan ota ihan heti, joten yhdellä avannolla kannattaa onkia aika pitkään. Kun ensimmäinen kala on saatu ylös, tasapaino lasketaan takaisin samalle korkeudelle. Iso ahven tulisi saada tarttumaan kerralla kiinni, sillä jos kalan karkuuttaa tai ahven saa pahasti leuoilleen, avanto voi hiljentyä välittömästi. |
|
 |
|
| Helmikuussa alkaa tapahtua | |
| Isoja ahvenia voi tavoitella
läpi talven. Ensijäiltä tulee joskus hyvin saalista. Keskitalvi on usein
hiljaisempaa aikaa kunnes helmikuussa alkaa paras tasapainosesonki.
Ennätyskala erehtyi puntariin helmikuun 14. päivä. Helmikuussa valoisan aika ei vielä ole kovin pitkä ja ison ahvenen syönti ajoittuu päivälle. Tunnit ennen puolta päivää ovat parasta aikaa, mutta myös iltapäivällä voi esiintyä syöntipyrähdyksiä. Kevättä kohti paras syönti keskittyy yhä selvemmin auringon nousun ja laskun aikoihin. Joillakin järvillä isot ahvenet löytää joskus aivan matalasta kaislikon tuntumasta. Jouko kertoo, että hän on kuitenkin selkävesien kalastaja. Isot vesistöt ja niiden syvänteiden päät ja selkämatalikot ovat paikkoja, jonne keväinen pilkkiretki suuntautuu. Pirkanmaan vesistä Kukkia, Pälkänevesi ja Vehkajärvi ovat mieluisia pilkkipaikkoja. |
|
 |
|
| Helmi-maaliskuussa, kun jäällä on vielä lunta, tasapainopilkki on tehokkaimmillaan. | |
| Vinkkejä ahvenen köriläiden etsintään | |
