KUHAMAA - Saalislajit - On aika tarkistaa alamittaa
 

On aika tarkistaa alamittaa

 
Tämä artikkeli on pääpiirteissään julkaistu alunperin Kalapassi 2006-2007 esitteessä vuonna 2006.
(Huom! Kalastusasetus ja alamitat muuttuivat jälleen 1.1.2016)
 
Järvilohen kasvunopeus tulee hyödynnettyä nykyistä paremmin, kun keskenkasvuisia kaloja ei pistetä heti lihoiksi. Kalastusasetuksessa on määritelty alimmat mitat, joita pienempinä kaloja ei saa luonnonvesistä pyydystää.

1.1.2016 alkaen kalastusasetuksen mukainen järvilohen alamitta on 60 cm. Järvitaimen on rauhoitettu 64. leveysasteen eteläpuolisissa sisävesissä lukuun ottamatta rasvaeväleikattua taimenta, jonka alamitta on 50 cm. Leveysasteiden 64.−67. välisissä vesissä rasvaevällisen taimenen alamitta on 60 cm ja pohjoispuolisissa vesissä 50 cm.
 
 
Edellisen kalastuslain mukaan kalastusalue pystyi nostamaan alamittoja korkeammiksi kuin asetuksella oli säädetty. Lain henkenä oli päätösvallan siirto kentälle. Ko. kalastuslain voimassaolo päättyi 31.12.2015, ja uuden kalastuslain mukaan ELY-keskus voi muuttaa alamittoja 20 % suuremmiksi tai pienemmiksi kuin asetuksessa on.
 
Yleinen kuhan alamitta oli sama, 37 cm, yli 50 vuotta. Vanhan kalastuslain aikaan kuhan alamitta oli korotettu Pirkanmaalla Kyrösjärven, Längelmäveden, Pirkkalan ja Vammalan seudun kalastusalueilla, jotka olivat nostaneet alamitan 40 senttiin. Uuden kalastusasetuksen mukainen kuhan alamitta on 1.1.2016 alkaen 42 cm. Kyrösjärvellä kuhalle on voimassa 37 cm alamitta vuosina 2020-2024 ELY-keskuksen päätöksellä.

(Yllä oleva teksti päivitetty 1.6.2021.)

-----------------------------------------------------------------------------------------------
 
Järvitaimenen alamittaa on hilattu lähihistorian aikana pikku hiljaa ylöspäin. Vielä ”vanhan kalastuslain” aikaan alamitta oli vaivaiset 30 cm.

Vuonna 1983 kalastuslain uudistuksen yhteydessä alamitta nousi 35 cm:iin. Nykyinen 40 cm on ollut voimassa vuodesta 1993. Minimimittoja on perusteltu etenkin lisääntymisen turvaamisella ja poikasten säästämisellä pyynniltä. Myös kalojen kauppakoko lienee vaikuttanut mittojen määräytymiseen.

Järvitaimen- ja -lohinaaraat saavuttavat sukukypsyyden vasta huomattavasti nykyistä alamittaa suurempina, joten ainakin lisääntymisen turvaaminen tuntuu hieman ontuvalta perustelulta.

Toisaalta lohikalojen järvi-istutusten yksinomaisena tavoitteena Pirkanmaalla on ylläpitää saaliita ja lisätä järvien virkistysarvoa eli kalat istutetaan pyydettäviksi. Järvilohisaaliit ovat joka tapauksessa 100 %:sti istutusten varassa, kuten taimensaaliitkin pääosin.

Koskia on kunnostettu ja mikä ilahduttavinta, niissä myös näyttää jonkin verran luonnonpoikasia syntyvän. Vapaata koskipinta-alaa on maakunnassamme kuitenkin jäljellä kovin rajallisesti, joten luonnontuotanto jää väkisinkin marginaaliseksi. Kalastuspaine järvillä ja koskilla on nykyään niin suuri, että ilman jatkuvia istutuksia ei saalista juuri kertyisi.
 
 
Kasvupotentiaalia hyödyntämään
 
Lohikalojen nykyiset alamitat ovat turhan alhaiset nimenomaan kalojen kasvua ajatellen. Punalihaisten hyvä kasvupotentiaali jää lähes täysin käyttämättä, jos juuri mitan täyttäneet kalat kalastetaan pois.

Järvitaimenet ja -lohet istutetaan Pirkanmaan järviin enimmäkseen 3-vuotiaina, keskipituudeltaan noin 35-senttisinä kevätistukkaina. Tuolloin istukasparven yksilökoko jää suurin piirtein 30-40 sentin haarukkaan.

Järvitaimenet kasvavat keskimäärin 10 cm sekä ensimmäisenä että toisena järvivuonna. Kasvukauden lopulla marras-joulukuussa taimenet ovat 40-50 sentin pituisia ja painavat 0,7-1,5 kiloa. Toisen järvikesän jälkeen saaliskalat ovat 2-3-kiloisia.

Järvilohi-istukkaat kasvavat taimenia nopeammin, 15-20 cm kasvukaudessa, saavuttaen loppusyksyllä 45-60 sentin pituuden ja 1-2 kilon painon. Kasvu jatkuu lohilla nopeana myös toisena kasvukautena, jonka lopulla ne ovat 60-75 cm pitkiä ja 2,5-5 kilon painoisia. Kolmannen järvivuoden kalat ovatkin jo todellisia jättiläisiä - tai olisivat ilman nykypyyntikulttuuria.

Vesistöstä ja sen ravintotilanteesta sekä yksilökohtaisista ominaisuuksista riippuen taimenien ja lohien kasvunopeus vaihtelee huomattavasti ja ääripäät voivat poiketa jonkin verran alas- tai ylöspäin em. keskiarvoista.
 
 
Uistinpyynti on tehostunut
 
Onnistuneiden istutusten myötä punalihaisten kalojen viehekalastus on huomattavasti tehostunut Näsijärvellä 2000-luvulla. Sen seurauksena isot, yli 4-kiloiset järvilohiyksilöt, jotka olivat suhteellisen yleisiä vielä vuosituhannen vaihteessa, ovat radikaalisti vähentyneet saaliin joukosta.

Näsijärvellä huomattava osa istukkaista pyydetään pois jo istutusvuoden aikana 40-50 sentin pituisina, kun niiden kasvu on vasta päässyt vauhtiin. Pienten, ensimmäisen kasvukauden järvitaimenien ja -lohien lihan laatu ei ole vielä paras mahdollinen. Kun kalojen annettaisiin rauhassa kasvaa, olisi saalis aivan toista luokkaa sekä siiman viejänä että ruokapöydässä.

Selvitysten mukaan vetouistelijat pyydystävät nykyään 2/3 Näsijärven Näsiselän taimen- ja järvilohisaaliista. Ulapan päällysvedessä viihtyvän järvilohen osalta uistelijoiden saalisosuus on peräti ¾.

Saaliskalojen koko onkin pitkälti kiinni juuri uistelijoiden kalastuskäyttäytymisestä. Viime aikoina monet kalastajat näyttävät tämän oivaltaneen ja keskustelu sopivasta saaliskalan minimikoosta on kiihtynyt.
Järvitaimenen suosikkiravintoa on pikkumuikku, joka mahdollistaa nopeimman kasvun. Kuva: Matti Häkli ja Jyri Hänninen.

Näsijärven kalastusalue nosti järvilohen ja järvitaimenen alamitan 45 senttiin Näsijärven pääaltaalla (Tammerkoski-Murole). Päätös oli voimassa keväästä 2006 alkaen ja se koski kaikkia kalastajia. 1.1.2014 alkaen myös Näsijärvellä noudatetaan korkeampaa, kalastusasetuksen mukaista alamittaa (kappale päivitetty 30.5.2014).

Muutenkin jokainen kalastaja voi itse tutkistella omaa kalastustaan ja miettiä, kuinka järkevällä ja kestävällä pohjalla se on.

 
 
Vapaaehtoinen alamitta
 
Valistuneimmilla kalastajilla on ollut aina käytössä omia, virallisia määräyksiä suurempia alamittoja. Kalastusasetuksen alamitathan eivät tarkoita suinkaan sitä, että kaikki sen ylittävät kalat pitäisi lyödä lihoiksi. Monet uistelijat vapauttavatkin nykyään alle kiloiset lohikalat pedatakseen pohjaa suuremmille tulevaisuuden saaliskaloille. Eräillä kalastajilla on taas käytössä puolen metrin alaraja. Nopeakasvuisen järvilohen osalta sopiva mittaraja voi hyvin olla suurempikin, esimerkiksi 55 cm eli noin 1,5 kg.

Pituusmitta ei ole aina yksinomainen kriteeri, vaan myös kalan kunto ja Ahdin anteliaisuus vaikuttavat asiaan. Esimerkiksi puolimetrinen tukeva taimen tuo monelle kalastajalle hymyn huuleen, etenkin jos pariin reissuun ei ole tullut kotiin viemistä. Sen sijaan samanpituisen sutjakan järvilohen yhä useampi päästää mieluusti kasvamaan.

Joka tapauksessa tavoitteena on, että selvästi nykyistä isompi osa kaloista jäisi järveen kasvamaan toiselle ja kolmannelle kasvukaudelle.

Eräät aktiiviset vetouistelijat ovat ideoineet vapaaehtoista herrasmiessopimusta alamitoista Näsijärvellä. Siinä järvilohen mitta on selvästikin lakisääteistä suurempi eli 60 cm. Järvitaimenella ja kuhalla vastaava minimimitta on 50 cm.

Lohikalasaaliit ovat riippuvaisia istutuksista, eikä kaloja riitä järvessä loputtomasti. Järki on siis hyvä pitää kädessä myös kertasaaliin määrässä. Muun muassa Pyhäjärvellä, jonne istutetaan paljon pyyntikokoista kalaa, kalastus on ajoittain hieman riistäytynyt käsistä.

Pirkanmaan parhaana lohivetenä tunnettu Näsijärvi oli edellä esimerkkinä, mutta samoja periaatteita voi sopivasti soveltaa muissakin vesistöissä.
 
 
Kalastajia on monenlaisia
 
Ratkaisevimmassa asemassa on se aktiivisten kalastajien iso joukko, jotka pyydystää huomattavan osan saaliista. Eivät niinkään ne satunnaiset soutelijat, joiden kohdalle sykähdyttävä kiloisen lohen tai taimenen tärppi sattuu ehkä joka toinen kesä.

Alamittakeskustelussa on hyvä muistaa, että vesistöjä, pyyntimuotoja ja kalastajia on monenlaisia. Ihmisillä on myös kovin erilaisia tavoitteita ja edellytyksiä kalastamiseen ja saaliin saantiin. Tästä johtuen ehdottoman tiukka ajattelumalli ei ehkä saa toivottua vastakaikua kaikilta suunnilta eikä välttämättä sovellu ihan joka tilanteeseen.

Keskenkasvuisten kalojen vapauttaminen ei kuitenkaan vaadi muuta kuin pientä asioiden oivaltamista ja hiukan henkistä kasvua. Tällainen oivallus riittävän monessa veneessä konkretisoituu tulevaisuudessa entistä isompina saalisyksilöinä ja mieleen painuvina elämyksinä kalavesillämme.
 
 
Ennenaikaisen pyynnin välttäneet kuhat voivat elää vanhoiksi ja isoiksi. Vahvimmista vuosiluokista selviytyy eniten suurkuhia kalastajien iloksi. Kuva: Mikko Lampi & Lauri Ohvo PP Trolling Team.
 
 
Kuhankin suhteen kukin voi miettiä omia mittarajojaan. 37-40-senttisillä kuhilla on massaa vain 400-500 grammaa. 45-senttinen ja vuotta vanhempi kuha painaa jo noin 800 grammaa, 50-senttinen 1,1-1,2 kg.

Tyypillinen mielipide näyttäisi olevan sellainen, että saaliskuhan tulisi olla päälle 40-senttiä ja aika monen mielestä uistelukuha alkaa olla hyvän kokoinen ruokakalaksi vasta kolmevarttisena/noin kiloisena.

Kohtuus on kalastuksen avainsanoja etenkin hyvänä kuhakesänä. Kun kala on syönnillään, kannattaa tarkkaan harkita, onko mitään järkeä kolkata kaikkia vaappuun iskeneitä, nippa nappa mitallisia kuhia.
 
Järvitaimen ja järvilohi