|
|
|
Längelmävesi |
|
Runsassaarinen Längelmävesi on Kokemäenjoen vesistöalueen 2. suurin
järvi. Längelmäveden vesi on perustyypiltään kirkasta ja lievästi
sameaa, joten näkösyvyys ei ole erityisen suuri. Järvi jakaantuu
koillis-lounas-suunnassa viiteen kokonaisuuteen, joita kapeat salmet
erottavat toisistaan. Pohjoisin Koljonselkä kuuluu vain pieneltä osin
yhtenäislupa-alueeseen. Rönnin salmen eteläpuolella levittäytyy laaja
ulappa: Pappilan-, Risti- ja Enonselkä-kokonaisuus, joka on hyvää
aluetta ison kuhan ja hauen pyyntiin. Järven keskiosan iso ulappa
Ponsanselkä on parasta taimenaluetta. Patasalmen eteläpuolella järvi
muuttuu rikkonaisemmaksi ja mataloituu samalla tarjoten runsaasti hyviä
haukipaikkoja.
|
Joitakin tärppipaikkoja:
|
|
Kuha: Koko Pappilanselkä, Eräsalon länsipuoli Ristiselällä, Ponsanselän
länsi- ja pohjoisosat, laivareitti alueella Pelisalmi-Vahderpäänsalmi.
|
|
Hauki: Pappilanselällä Kivikarin ympäristö ja Koivulahti (keväällä),
Enonselän ranta-alueet yleisesti ottaen sekä Mustisaaren ympäristö,
Ponsanselän pohjoisosan rantavedet, koko alue välillä Patasalmi-Kaivanto. |
|
Järvitaimen: Ponsanselällä Härmänsaaren ja Kalliosalojen välinen salmi
ja Neulanniemen seudun edustan syvänne, Pelisalmen pohjoispuolinen
syvännealue. |
|
|
 |
|
Haukea voi tavoitella muun muassa
Saksalonselän alueelta. |
|
|
Vesijärvi |
|
Vesijärvi vesi on suhteellisen kirkasta.
Järven suurimat syvänteet sijoittuvat järven eteläosaan. Mutikonsalmen
pohjoispuolella järvi mataloituu selvästi. Vesijärvi on maakunnan
parhaita kuhajärviä. |
|
Joitakin tärppipaikkoja:
|
|
Kuha: Pikonlinnan monttu, Selkäsaaren
tausta, Mutikonsalmen seutu. |
|
Hauki: Mutikonsalmen pohjoispuoliset
lahtivedet. |
|
Lohikalat: Pikonlinnan
monttu ja Pikonlinnan Santasaaren välinen salmi. |
|
|
|
|
|
|
|