KUHAMAA - Tampereen kalamarkkinoiden historiaa

 

Pirkanmaa

 
Tämä artikkelin sisältö on pääosin peräisin Pirkanmaan kalatatalousneuvonnan 100-v historiikista "Kalastuslankaa, katajanhavuja ja kalamarkkinoita".
 

Tampereen kalamarkkinat 1991-

   
Laukontorin kalamarkkinat vuonna 1991
 
Rannikon isoissa kaupungeissa, Helsingissä ja Turussa, oli järjestetty jo vuosisatoja silakkamarkkinoita. Pirkanmaan ammattikalastuksen tukemiseksi ja järvikalojen käytön lisäämiseksi kalatalouskeskus lähti kokeilemaan 1990-luvun alussa uutta kalamarkkinatapahtumaa Tampereella. Sopivaksi paikaksi valikoitui vesistön äärellä Ratinanvuolteen kupeessa sijaitseva Laukontori. Tampereen kaupungilta saatiin lupa torialueen käyttöön.

Uuden tapahtuman tavoitteena oli sisävesialueen ammattikalastuksen ja järvikalan esille nostaminen. Kalastajia ja myyjiä onnistuttiin lopulta houkuttelemaan paikalle hyvä joukko, ja tarjolle saatiin sisävesikalaa sekä tuoreena että eri tavoin jalostettuna.

Tiedotusvälineet ottivat uuden tapahtuman innolla vastaan, ja 4. päivä huhtikuuta 1991 pidetyt Laukontorin kalamarkkinat saivat hyvin julkisuutta. Ratina-laivan katolle pystytettiin ennen tapahtumaa iso kyltti, jossa kerrottiin, mitä tuleman piti.

Oli vaikea arvioida etukäteen, kuinka kiinnostunutta suuri yleisö olisi asiasta. Mutta olihan se; kävijämäärä ylitti kaikki ennakko-odotukset. Monilla myyjillä oli tavara lopussa jo muutamassa tunnissa. Kauppiaat olivatkin hyvin tyytyväisiä tapahtumaan, mutta eräät asiakkaat joutuivat keskenään melkeinpä tappeluun viimeisistä kaloista.

Kalatalouskeskus oli rakentanut torin keskelle ison teltan, jonka neuvontaosastolla esiteltiin Kalapassi-lupia ja annettiin kalatietoa. Maatalouskeskuksen kotitalousosasto ja toimiston väki olivat touhussa mukana, ja tarjolla oli mm. höyryävää kalakeittoa.

Laukontorin markkinatempaus oli yksi Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kauaskantoisimmista innovaatioista, joka sai hyvin pian aikaan melkoisen lumipallovyöryn.

 

1. kalamarkkinoilla keväällä 1991 kalatalousneuvontaosasto sijaitsi Laukontorin keskellle pystytetyssä isossa teltassa. Neuvontateemoina olivat mm. kalankäsittely ja uunituore Kalapassi-julkaisu.
 
Tampereen kalamarkkinat
 

Kalatalouskeskus päätti järjestää hyvän suosion saaneen tapahtuman sekä keväällä että syksyllä vuonna 1992. Hannu Puttonen palkattiin Hämeen kalastuspiirin avustuksella markkinoita kehittämään.

Ensimmäisten kalamarkkinoiden yleisöryntäys oli näyttänyt, että pelkästään oman maakunnan ammattikalastajien ja lähialueen sisävesikalan tarjonta ei riitä tyydyttämään ison kaupungin kalannälkäisten kuluttajien tarpeita. Myyjäkaartia laajennettiin niin, että kalakauppiaat ja rannikon kalastajat otettiin tapahtumaan mukaan.

Keväällä 1992 kalamarkkinat järjestettiin maaliskuun alussa samalla viikolla, kun Tampereella pidettiin valtakunnallinen Kalaviikko 92 -tapahtuma. Kalan suoramyyntitapahtuman nimenä oli nyt Tampereen kalamarkkinat. Maaliskuun räntäsateessa pidetty tapahtuma oli laajentunut torialueella Satamakadun molemmin puolin. Viileästä säästä huolimatta kävijöitä oli paljon. Syksyllä pidetyt kalamarkkinat onnistuivat myös hyvin.

 

 Hannu Puttonen opastamassa siianperkauksessa kalamarkkinoilla 1990-luvun alkupuolella.

 
Keväällä 1993 kalamarkkinat jouduttiin siirtämään Tampereen Keskustorille Laukontorin remontin takia. Keskustori ei ollut paikkana läheskään niin toimiva kuin Alaranta – mikä oli jo ensimmäistä tapahtumaa suunniteltaessa todettu. Laukontorille palattiinkin takaisin jo samana syksynä, ja siitä eteenpäin Alaranta toimi sekä kevään että syksyn kalamarkkinoiden tapahtumapaikkana. Kevään kalamarkkinat muutettiin kaksipäiväisiksi vuonna 1993 ja kolmipäiväisiksi vuonna 1996. Vuodesta 1997 alkaen sekä syksyn että kevään markkinoita vietettiin kolmepäiväisenä kansanjuhlana, jonka suosio kasvoi edelleen.

Huhtikuun loppupuoli vakiintui kevään kalamarkkinoiden ajankohdaksi. Syksyllä herkullisten kalatuotteiden aromit leijuivat Ratinanvuolteen varrella syys–lokakuun vaihteessa Tampere-päivän aikoihin. Ennen vuosituhannen vaihdetta saavutettiin tapahtuman huipentuma, kun parhaimmillaan kevään ja syksyn kalamarkkinoiden yleisömääräksi arvioitiin yhteensä noin 125 000 kävijää vuonna 1998. Kalamarkkinoille pystytti osastonsa noin 150 myyjää, ja markkina-alue alkoi käydä ahtaaksi. Sitä laajennettiin kokeiluluonteisesti 2000-luvun alussa Koskikeskuksen edustalle Vuolteentorille. Lisäalue osoittautui heikoksi myyntipaikaksi, ja kalamarkkinat vetäytyivät jatkossa yksinomaan Laukontorille.
 
Näkymä kevään 1998 Tampereen kalamarkkinoilta sunnuntaipäivänä klo 11. Kuva: Erkki Juvonen.
 
Tampereen kalamarkkinoiden suurmenestyksen innoittamana monissa sisämaan kaupungeissa alkoi 1990-luvulla syntyä kalamarkkinoita kuin sieniä sateella. Hannu Puttosen vetämässä kalamarkkinaprojektissa järjestettiin Hämeenlinnan kalamarkkinat vuonna 1994, ja seuraavana vuonna Puttonen organisoi Tampereen ja Hämeenlinnan tapahtumien ohella kalamarkkinat myös Valkeakoskelle.
 
ME-yrityksiä ja vauhdikasta ohjelmaa
 

Tampereen kalamarkkinoilla nähtiin vuosien mittaan jos jonkinlaista ohjelmaa. Tapahtumassa järjestettiin kalatuotekilpailuja, myönteisimmän kalamarkkinakauppiaan eli Kuha-Kunkun valintaa, kalastusopasesittelyjä, kalastuslupien myyntiä, laulu- ja soittoesityksiä ja tietoiskuja. Akvaariossa oli kaloja ja rapuja, ja suulaat juontajat pitivät yllä tunnelmaa omine numeroineen.

 

Tapio Karjalaisen kalankäsittelynäytökset ja kirjolohen fileoinnin ME-kokeet
keräsivät joka kerta ympärilleen sankan väkijoukon.

 

Markkinoilla oli yleensä joku kalaan ja kalastukseen liittyvä erikoisteema. Vuoden 1998 kevätmarkkinoilla se oli kevätkutuisten kalojen hyödyntäminen. Samana syksynä esillä oli vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttö kalaruokien valmistukseen. Keväällä 2000 teemakala oli kuha, ja syksyllä markkinoille saapui erikoisvieraaksi merikala krotti. 1990-luvulla kalankäsittelynäytökset ja kalakauppias Tapio Karjalaisen vauhdikkaat kirjolohen fileoinnin ME-kokeet ”rautahanska” kädessä jäivät monen kalanystävän mieleen. Hannu Puttonen hoiti kalankäsittelynäytöksiä 2000-luvun puolivälissä.

Kalamarkkinoiden suosio oli huimaa, ja huippuhyvät ammattikalastajien ja kalanjalostajien tuotteet ja käteinen raha vaihtoivat nopealla tahdilla omistajaa. Herkulliset silakka- ja muikkutuotteet, kuuma vastasavustettu kala, Lentuan kalatäyssäilykkeet, Göran Erikssonin lasipurkkeihin pakatut silakkamarinadit, paikan päällä syötävät valmiit kalakeitto- ja muikkuannokset ja monet muut kalaherkut tekivät tapahtumasta kalaruokien ykköstapahtuman Suomessa. Tampereen kalamarkkinat oli todellinen kansanjuhla, joka veti paikalle koko yhteiskunnan kirjon.

 
Maistuvat silakkamarinadit ja muut kalaherkut ovat olleet tarjolla monipuolisena kirjona rannikon ammattikalastajien tuotevalikoimissa.
 
Kalamarkkinoiden perjantaipäiville suunniteltiin nuoriso-ohjelmaa. 4H-yhdistys oli kertomassa koululaisille kaloihin ja rapuihin liittyvistä asioista, ja Tampereen yliopiston normaalikoulun musiikkiluokka viihdytti yleisöä hauskoin lauluin. Näsijärven reitin kalastusalueet tulivat mukaan markkinoille esittelemään omaa toimintaansa ja kalastuskohteitaan keväästä 1997 alkaen.
 
Rapumarkkinoita ja sinisiä rapuja
 

Vuoden 2000 elokuussa kalatalouskeskus järjesti Rapumarkkinat Tampereen Keskustorilla. Kävijöitä oli melko runsaasti, arviolta noin 20 000 ravunystävää. Rapumarkkinoiden ohjelmassa oli raputuotteiden myyntiä, ravunsyöntiesittelyä, ravustuksen peruskurssi ja ohjeita rapujuhlien järjestämiseen. Vuonna 2001 Rapumarkkinat organisoitiin yhteistyössä Aleksin Ravintoloiden kanssa. Keskustorilla oli mm. ravunviljelyn esittelyä ja rapuravintola, jossa halukkaat pääsivät maistelemaan äyriäisherkkuja hyvässä seurassa.

Tapahtuma järjestettiin vielä seuraava vuonna, jolloin myyjiä oli paikalla noin 50. Rapumarkkinoiden elinaika jäi kolmeen vuoteen. Myöhemmin kalatalouskeskus järjesti vielä erillisen rapujuhlatilaisuuden Laukontorilla.

 
Sininen mutanttitäplärapu vapautettiin takaisin Näsijärveen kalamarkkinoiden jälkeen.
 

Ravut ja ravustus olivat useasti teemoina syksyn kalamarkkinoilla 2000–2010-luvuilla. Ravustaja Eero Einolan Näsijärvestä pyytämä sininen mutanttitäplärapu ryömi markkina-akvaarioon ja houkutteli paikalle lisää yleisöä. Pirkanmaan maaseutukeskuksen kotitalousneuvoja Outi Penttilä valmisti kalaruokia kalamarkkinoilla useana vuonna 2000-luvulla. Penttilä oli ollut mukana jo ensimmäisillä Laukontorin kalamarkkinoilla Tampereen kaupungin kotitalousneuvojana. Hän esitteli kalamarkkinoilla erilaisia rapuruokien valmistustapoja. Vuonna 2013 kalamarkkinoiden esiintymislavalla pidettiin rapupaneeli.

 
Tampereen kalamarkkinat keväällä 2005.
 
Vuosina 2001 ja 2002 kalatalouskeskus kokeili Joulukalamarkkinoita Tampereen Keskustorilla kaksi- ja kolmepäiväisinä. Kova pakkanen ja talvinen ajankohta joulukiireineen ei kuitenkaan houkutellut asiakkaita läheskään samalla tavalla kuin kevään ja syksyn tapahtumat. Kävijämäärä jäi noin seitsemään tuhanteen, ja tapahtumasta luovuttiin.
 

Huhtikuussa 2016 kalaherkkujen aromit olivat taas vallanneet Laukontorin ja Tampereen kalamarkkinat juhlivat samanaikaisesti sekä 25-vuotistaivaltaan että 50. kalamarkkinoita.

Tervetuloa kaikki kalanystävät jatkossakin maistuvien kalaherkkujen pariin!

 
Tampereen kalamarkkinat huhtikuussa 2015.