|
|
||
![]() |
||
|
Längelmävesi, Pirkanmaan maakuntajärvi |
||
| Längelmävesi | |||||
|
Runsassaarinen Längelmävesi on Kokemäenjoen vesistöalueen 2. suurin
järvi. Längelmäveden vesi on perustyypiltään kirkasta ja lievästi
sameaa, joten näkösyvyys ei ole erityisen suuri. Järvi jakaantuu
koillis-lounas-suunnassa viiteen kokonaisuuteen, joita kapeat salmet
erottavat toisistaan. Pohjoisin Koljonselkä kuuluu vain pieneltä osin
yhtenäislupa-alueeseen. Rönnin salmen eteläpuolella levittäytyy laaja
ulappa: Pappilan-, Risti- ja Enonselkä-kokonaisuus, joka on hyvää
aluetta ison kuhan ja hauen pyyntiin. Järven keskiosan iso ulappa
Ponsanselkä on parasta taimenaluetta. Patasalmen eteläpuolella järvi
muuttuu rikkonaisemmaksi ja mataloituu samalla tarjoten runsaasti hyviä
haukipaikkoja. |
|||||
| Joitakin tärppipaikkoja: | |||||
| Kuha: Koko Pappilanselkä, Eräsalon länsipuoli Ristiselällä, Ponsanselän länsi- ja pohjoisosat, laivareitti alueella Pelisalmi-Vahderpäänsalmi. | |||||
| Hauki: Pappilanselällä Kivikarin ympäristö ja Koivulahti (keväällä), Enonselän ranta-alueet yleisesti ottaen sekä Mustisaaren ympäristö, Ponsanselän pohjoisosan rantavedet, koko alue välillä Patasalmi-Kaivanto. | |||||
| Järvitaimen: Ponsanselällä Härmänsaaren ja Kalliosalojen välinen salmi ja Neulanniemen seudun edustan syvänne, Pelisalmen pohjoispuolinen syvännealue. | |||||
![]() |
|||||
| Haukea voi tavoitella muun muassa Saksalonselän alueelta. | |||||
| Vesijärvi | |||||
| Vesijärvi vesi on suhteellisen kirkasta. Järven suurimat syvänteet sijoittuvat järven eteläosaan. Mutikonsalmen pohjoispuolella järvi mataloituu selvästi. Vesijärvi on maakunnan parhaita kuhajärviä. Järveen istutetaan runsaasti taimenta ja järvilohta ja 5-kiloiset taimenet eivät ole harvinaisuuksia. | |||||
| Joitakin tärppipaikkoja: | |||||
| Kuha: Pikonlinnan monttu, Selkäsaaren tausta, Mutikonsalmen seutu. | |||||
| Hauki: Mutikonsalmen pohjoispuoliset lahtivedet. | |||||
| Järvitaimen ja järvilohi: Pikonlinnan monttu ja Pikonlinnan Santasaaren välinen salmi. | |||||