KUHAMAA - Järvet - Kyrösjärvi

 

Pirkanmaa

Kyrösjärvi

 

© MML, 2012, Pirkanmaan kalatalouskeskus 2012

Tarkempi tulostettava kartta (PDF)

 

Kyrösjärven yhtenäislupa-alueen tarkemmat kalastusmääräykset
Kyrösjärven kalastusalue
Lupien hinnat

 

 
Merkkien selitykset
Veneluiskat
Vetouistelun SM 2012 tulokset
Video
     
 

Kyrösjärvi
- kuhan kalastajan apaja

 
 

Pirkanmaan länsiosassa lainehtii pitkulainen ja ruskeavetinen Kyrösjärvi, josta on tullut 2000-luvulla yksi Suomen parhaista kuhajärvistä.

 
 
 
Kuha on Kyrösjärven valtalaji.
 
 
Kuhajärvi vertaansa vailla
 
Kuhan keskikoko ei ole iso, mutta saalisvarmuus on hyvä. Tyypillinen vapakalastajan saaliskuha Kyrösjärvellä on 40-45-senttinen messinkikylki, mutta myös monikiloisia kuhia uiskentelee mielenkiintoisen kalajärven syvyyksissä.
 
 
Kyrösjärven pitkää ulappaa.
 
 
Alkukauden kalapaikat matalassa
 
Kuhasesonki alkaa jo toukokuussa, jolloin kuhan tavoittaa lahtivesiltä ja paikoin aivan matalasta, jopa metrin vedestä.

Kyrösjärven selkäalueen keskiosassa on laajalti yli 20 metrin syvyistä aluetta. Syvänteiden laidalta nousee pinnan tuntumaan matalikkoja, joiden reunat 5-10 metrin syvyydessä ovat hyviä jigikalastuspaikkoja keskikesällä ja syksyllä. Loppusyksyllä kuha löytyy syvemmältäkin, yli 10 metrin vedestä. Kaikuluotain on oleellinen apuväline kalaparvien etsimisessä Kyrösjärven ulapalta.

 
 
Kookkaat ahvenet tavoittaa karikoilta ja niiden reunamilta.
 
 
Ahventa ja haukea kuhapakoilta
 
Kuhan ohella kookkaat ahvenet nappaavat jigiin loppukesällä ja syksyllä selkäveden ääreltä matalikkojen tuntumasta. Järvessä on myös hyvän kokoista haukea. Lahtivesiltä hauet tapaa varmimmin alkukaudesta. Esimerkiksi Luhalahden alue on hyvää haukialuetta. Selkäpakoilta on mahdollisuus tartuttaa yli metrinen hauki kuhanjigityksen yhteydessä. Haukea kannattaa tavoitella myös vetouistelemalla penkan reunoja.

Kyrösjärven pohja on pääosin melko tasainen, ja haukea voi kalastaa uittaen uistimia painojen avulla aivan pohjassa ilman että ne yleensä jäävät kiinni.

Talvella Kyrösjärvi on  potentiaalinen kohde myös mateen pilkkijöille.

 
 
Kuhat muuttavat paikkaansa tuulen ja kelin mukaan ja kalapaikat on etsittävä joka kerta uudestaan.
 
 
Paljon kuhapaikkoja
 
Heittolanlahden alue on potentiaalista kuha-aluetta alkukaudesta. Järven pohjoisosan pitkä Kovelahti ja siihen pistävän Mansoniemen seutu 3-tien sillan kupeessa, Isonselän syvänteen reuna-alueet Ikaalisten kaupungin edustalla, Arasalon Kränännokan edusta Majoosselällä, Kolkonsaaren länsi- ja itäpuoli ja Rajasaaren itäpuoli ovat muun muassa kuhapaikkoja. Touhunsaarten ja Haverin lomakeskuksen välinen salmi on myös hyvä ahvenpaikka.

Järven kaakkoisosassa Inkulansalmen kautta pääaltaaseen yhteydessä oleva Viljakkalanselkä on kirkasvetisempi. Viljakkalanselän matalikkojen kupeesta tärppää ahvenia, kuhia ja haukia.

Matalikoilla on rauhoitusalueita kuhan kuturauhan turvaamiseksi kesäkuussa. Alueet on merkitty vesistöön.

Kyrösjärvelle tyypillisiä ovat hiekkarannat ja kalliorannat. Monin paikoin rannat ovat hyvin matalat. Luoteisen ja kaakon puoleiset tuulet voivat nostaa pitkällä järven selällä korkean aallokon. Järven rannoilla on mökkimajoitusta ja Ikaalisten Kylpylässä on tarjolla myös muita palveluja.
 
 
Kolmen kilon hauki nappasi kuhanjigityksen sivusaaliina.